Suomalaiset ovat kansainvälisesti hyvin tunnettuja rehellisinä ihmisinä, jotka suorittavat työnsä ahkerasti. Työntekijät keskittyvät tekemiseensä ja noudattavat työpaikalla vallitsevia sääntöjä tunnollisesti. Tämä ilmiö on perua jo perinteisestä kotimaisesta agraariyhteiskunnasta, jossa työläiset ahersivat maataloustöiden parissa aamusta iltaan. Tuohon aikaan ei ollut vielä koneita ja kaikki tehtiin käsin.

Kun elinkeinorakenne muuttui kuitenkin palvelupainotteiseksi, säilyi ahkera työmoraali radikaalista rakennemuutoksesta huolimatta. Samainen ideologia, joka on edelleen valloillaan, opetetaan jo kotona nuorella iällä. Suomalaisten työmoraaliin ja -etiikkaan on vaikuttanut monia asioita, jotka heijastavat työntekoon kohdistuvia arvoja.

Suomessa ei juuri tarvita työnvalvojia

Suomalaiset ovat historiansa ansiosta hyvin kykeneväisiä suorittamaan itsenäistä työtä, mikä näkyy niin työpaikoilla kuin yksityisyrittäjissä. Itsenäisten elinkeinoharjoittajien määrä on kotimaassamme suhteellisen suuri moneen muuhun maahan verrattuna, ja se lisääntyy jatkuvasti. Tämä kertoo vahvaa viestiä ihmisten kyvystä kantaa vastuuta ja huolehtia omasta toimeentulostaan.

Suomalaiset työntekijät ovat lojaaleja ja pitävät kiinni sopimuksista. Ihmiset tulevat ajoissa työpaikoilleen ja työskentelevät intensiivisesti aina työaikansa päättymiseen asti. Lounastunti vietetään kellontarkasti sen sijaan, että kesäpäivinä istuttaisiin lukuisia tunteja syömässä. Työaika käytetään siis tehokkaasti, jotta hommat saadaan tehtyä.

Suomalaisten täsmällisyys ja luotettavuus näkyvät myös tavoitehakuisuudessa. Jos tietylle projektille tai tehtävälle annetaan takaraja, se halutaan ehdottomasti saavuttaa. Jos sen saavuttaminen ei onnistu normaalin työajan puitteissa, ahkeroidaan sen parissa omaan laskuun vapaa-ajalla. Tämä ilmiö myös kertoo siitä, että suomalaiset haluavat säilyttää kunniansa sen sijaan, että he kyselisivät lisäaikaa tai muuta joustoa työn suorittamista varten. Palkattoman ylityön tekeminen on tästä piirteestä johtuen yleistä etenkin yksityisellä sektorilla, mikä aiheuttaa toisaalta paljon myös uupumusta ja loppuun palamista.

Monelle tulee kansainvälisissä piireissä yllätyksenä vähäinen esimiesten ja työntekijöiden suhdeluku. Tämä asia johtuu yksinkertaisesti siitä, että suomalaiset noudattavat annettuja ohjeita. Tämä ilmiö näkyy esimerkiksi tehtaissa, joissa tehdään monimutkaista kokoonpanotyötä. On lähes itsestään selvää, että työntekijöiden selän takana ei kukaan hengitä vahtimassa, mitä hän tekee. Työvaiheista ja työn edistymisestä keskustellaan työkokouksissa, joissa arvioidaan aikataulua ja mietitään projektin etenemistä.

Esimiesten vähäinen määrä työntekijöihin nähden tulee monella yllätyksenä, sillä työntekijät olettavat tietyissä kulttuureissa johtajan vahtivan heidän toimintaansa ja ohjaavan heitä eteenpäin. Tämä piirre kertoo myös suomalaisten itsenäisyydestä tehdä asioita.

Naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia

Suomalainen työetiikka pitää sisällään naisten ja miesten tasa-arvoisuuden. Kotimaamme pyörii vuodesta toiseen tasa-arvoisempien maiden kärjessä, mikä näkyy selkeästi myös työelämässä. Suomessa on aivan normaalia, että sekä nainen että myös käyvät töissä, toisin kuin monessa muussa maassa. Naispuolisiin työntekijöihin myös suhtaudutaan asiallisesti, sillä heitä pidetään samalla viivalla kuin miehiä.

On kuitenkin edelleen yksi asia, joka ei ole vieläkään korjautunut nyky-yhteiskunnassa. Naiset ansaitsevat edelleen vähemmän kuin miehet, vaikka he tekisivät samaa työtä. Tämä asia on edelleen työn alla, ja siihen pyritään etsimään erilaisia ratkaisuja sukupuolten välisen kuilun tasaamiseksi.

Naisten määrätietoisuus ja urakeskeisyys ovat kansainvälisesti mitattuina ainutlaatuinen ilmiö. Ei pidetä mitenkään outona, jos yrityksen toimitusjohtaja on nainen. Työetiikka on myös vuosien varrella muuttunut siten, että naisten täysipäiväistä keskittymistä uraan ei enää ihmetellä kovinkaan paljon. Monet ovat päättäneet keskittyä työhönsä sen sijaan, että he hankkisivat lapsia ja pyhittäisivät elämänsä perheelle. Tämä ideologia on noussut voimakkaasti viimeisten vuosien aikana, ja sitä pidetään normaalina asiana muuttuneiden arvojen myötä.

Korruptio ei ole hyväksyttävää

Työllisten rehellisyydestä kertoo myös se, että Suomi sijoittuu jatkuvasti vähiten korruptoituneiden maiden kärkipäähän. Kotimaassamme ei pidetä missään nimessä hyväksyttävänä, että työntekijä ottaisi lahjuksia ja edistäisi sen myötä lahjanantajan toivetta tai muuta hanketta.

Suorien ja epäsuorien lahjusten vastaanottaminen on Suomessa kiellettyä jo lain perusteella. Jos henkilö on ottanut asemassaan vastaan rahaa tai muuta lahjuksia, voi hän pahimmassa tapauksessa saada vankeustuomion. Sama sääntö koskee myös lahjusten antamista. Vastaavia tapauksia ilmenee silloin tällöin, ja ne tuomitaan erittäin ankarasti.

Kotimaassamme pyörii sen sijaan tunnetusti hyvä veli -järjestelmä, jossa suositaan omia tuttuja vaikkapa valinnoissa tiettyihin asemiin. Tätä pidetään epäsuorana korruptiona.

Suomalaiset eivät tee osa-aikatyötä

Suomalaiset suhtautuvat töihinsä vakavasti, sillä kansalaiset kokevat sen muodostavan erittäin tärkeän osan elämästään. Monet tekevät mielellään töitä yli vaaditun eläkeiän, sillä he nauttivat työn tahdittamista jokapäiväisistä rutiineista. On myös normaalia, että töistä keskustellaan työkaverien kanssa vapaa-ajalla tai ystävien kanssa.

Suomalaisten intohimoinen paneutuminen työhön näkyy myös työmäärässä. Osa-aikatöiden tekeminen on erittäin harvinaista, ellei kyseessä ole esimerkiksi opiskelija tai pienen lapsen äiti. Ihmiset viihtyvät työnsä parissa ja haluavat antaa sille kaikkensa sen sijaan, että viettäisivät osan viikosta vapaa-ajan aktiviteettien parissa. Yrittäjät, joilla olisi mahdollisuus keventää työtaakkaa, painavat yleensä pidempää päivää kuin olisi tarvetta.

Suomalaisten työmoraaliin osa-aikatöiden kohdalla vaikuttaa toisaalta myös kannustinloukut. Osa-aikainen työ voi viedä kokonaan oikeudet esimerkiksi työttömyyskorvaukseen. Tämä asia on otettu kuitenkin käsittelyyn kansallisella tasolla, jotta minkä tahansa työn tekeminen olisi kannattavaa.