Nokia oli kultakausinaan nimi, joka tunnettiin ympäri maailman. Parhaimmillaan suomalaisyhtiö piti hallussaan noin 40 % maailman matkapuhelinmarkkinoista. Suomea kutsuttiin Nokia-maaksi, eikä suotta. Yhtiö takoi maahan taloudellista hyvinvointia ja loi työpaikkoja.
Parhaimmillaan Nokia vastasi noin neljänneksestä Suomen talouskasvusta. Jo kulta-aikoina pelättiin, että Suomi nojaa liiaksi yhteen yritykseen. Jyrkkäsanaisimmat arviot puhuivat jopa koko maan romahtamisesta, jos Nokialle kävisi huonosti.
Nokian matka kohti menestystä
Alkujaan jo vuonna 1865 alkunsa saanut yhtiö toimi ajalleen tyypillisten teollisuudenhaarojen parissa – puunjalostusta ja kuminvalmistusta. Kumikalossit tulivat valikoimiin 1900-luvun alkupuolella. Informaatioteknologiaan ensimmäiset yhtiön lonkerot ulottuivat oikeastaan jo vuonna 1922, jolloin emoyhtiö Suomen Gummitehdas osti puhelin- ja lennätinkaapeleita valmistaneen yhtiön.
Elektroniikkaosasto näki päivänvalon 1960 ja neljä vuotta myöhemmin yhtiön ensimmäinen radiopuhelin julkaistiin. Seitsemän vuoden päästä kehitettiin autopuhelin. Mobira-yhtiö perustettiin yhdessä salolaisen TV- ja radioteollisuudesta tutun Saloran kanssa. Mobiran ensimmäinen NMT-puhelin julkaistiin vuonna 1982. NMT oli GSM-tekniikkaa edeltävä matkapuhelintekniikka, jota käytettiin laajalti vielä 90-luvun puolivälissä: NMT-liittymiä oli Suomessa käytössä vuonna 1996 yli 600 000 kappaletta. Koko maailmassa NMT-liittymiä oli parhaimmillaan jopa 50 miljoonaa.
Informaatioteknologian puolella puhelimet eivät suinkaan olleet Nokian ainoa aluevaltaus. Myös tietokoneisiin satsattiin suuresti. Moni muistaa yhä edelleen ”kotimaisina tietokoneina” markkinoidut Mikko- ja MikroMikko-tuotemerkkien tietokoneet. Ne saavuttivatkin suomalaisissa kotitalouksissa suurta suosiota, mutta jäivät viennin osalta huomattavasti vaatimattomampaan asemaan. 90-luvulla Nokia luopui tietokoneiden valmistuksesta ja markkinoinnista kokonaan. Tätä kautta yritykseen tuli kuitenkin tärkeää tietotaitoa ohjelmoinnista.
Nokia alkoi 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa keskittyä yhä enemmän ydinosaamiseensa. Puunjalostuksen ja kumiteollisuuden toiminnot myytiin pois, samaten tietokoneet, kaapelinvalmistus ja televisioiden valmistus. Oli matkapuhelinten aika.
Nokian menestyksen vuodet
Nokian parhaat vuodet ajoittuvat toimitusjohtaja Jorma Ollilan kaudelle. Seinäjoelta kotoisin oleva Ollila toimi yhtiön toimitusjohtajana vuodet 1992-2006. Monissa yhteyksissä Ollilaa tituleerattiin maan vaikutusvaltaisimmaksi henkilöksi, jonka rinnalla pääministeri ja presidentti saivat usein jäädä sivurooliin.
Vielä vuonna 1992 Nokian puhelintoiminnot olivat tappiollisia, mutta kurssi korjaantui seuraavana vuonna. Kasvu jatkui voimakkaasti aina vuoteen 2007 asti pari hiljaisempaa vuotta lukuun ottamatta. 20 vuoden aikana Nokian puhelimilla taottiin voittoa miltei 61 miljardia euroa. Tämä ei ollut hyvää aikaa vain Suomen valtiolle sen saamien yhteisöverojen muodossa, vaan myös monille suomalaisille piensijoittajille. Nokian osakkeita oli nimittäin reilusti yli 200 000 suomalaisella.
Mihin Nokian puhelinten menestys perustui?
Talossa oli jo kosolti alalla tarvittavaa osaamista aiemmilta vuosikymmeniltä, kuten edellä kuvattiin. NMT-verkon ja -puhelinten menestys Pohjois-Euroopassa oli antanut yhtiölle arvokasta tietoa siitä, mitä menestyksekkäältä matkapuhelintoiminnalta vaadittiin. Nokian puhelimissa olikin lukuisia niistä ominaisuuksista, joita kuluttajat osasivat heti alusta alkaen arvostaa.
GSM-tekniikka oli Euroopan Unionin – johon Suomi oli hiljattain liittynyt – luomus, ja Nokia sai sen haltuunottoon lentävän lähdön. Amerikkalaisilla kilpailijoilla, kuten Motorolalla, oli melkoinen takamatka, sillä Pohjois-Amerikassa yhtenäiset verkkostandardit loistivat poissaolollaan. Nämä kilpailijat joutuivat käyttämään aikaansa useiden eri verkkojen tekniikan haltuunottoon, siinä missä Nokia sai keskittyä yleiseurooppalaisen standardin oppimiseen ja sen jälkeen tuotekehittelyyn.
Tuotekehittely olikin Nokia kultakauden tae. Siinä missä myöhemmissä vaiheissa ja laskukaudellaan yhtiö sai syytöksiä liiallisesta ”insinööriydestä” käyttäjäkokemuksen kustannuksella, oli juuri käyttäjäkeskeinen ajattelu yksi Nokian menestyksen alkuperäisistä takeista. Tähän päälle vielä suomalainen maailmanluokan design! Nokia tarjosi puhelimia, joita oli helppo oppia käyttämään ja jotka näyttivät miellyttäviltä. Mieleinen malli oli myös helppo valita, sillä Nokialla oli tarjota markkinoille useita erilaisia malleja niin ominaisuuksiltaan kuin ulkonäöltäänkin eri hintaluokista.
Entä mistä alkoi alamäki?
Apple ja iPhone on usein mainittu Nokian matkapuhelinten alamäen aloittajaksi. iPhone oli puhelin, joka oli internetajassa kiinteästi kiinni. Applella oli ymmärretty, että puhelinten ja tietokoneiden maailma lähenee toisiaan. Nokialla matkapuhelin oli edelleen omassa siilossaan kiinteästi kiinni oleva tuote. Applen puhelimessa viihde, kuten musiikki ja pelit, olivat vähintään yhtä tärkeässä osassa kuin kommunikaatio, kun taas Nokialla puhelin oli edelleen ensisijaisesti kommunikaatioväline.
Pian kuvioihin tuli myös hakukone- ja ohjelmistojätti Google Android -käyttöjärjestelmällään. Sekä Googlen Android että myös Applen iOS-järjestelmä olivat myös ohjelmistonkehittäjien kannalta avoimempia ja helpommin lähestyttäviä käyttöjärjestelmiä. Sovelluksia eli appeja oli helppo kehittää ja julkaista näille järjestelmille pienemmilläkin resursseilla.
Markkinoinnin näkökulmasta tuote pitäisi aina tasaisin väliajoin kyetä keksimään uudelleen. Apple teki matkapuhelimelle sen, Nokia ei sitä edes osannut yrittää. Pelkkä uusien ominaisuuksien lisääminen entisten päälle ei enää riittänyt kuluttajille. Älypuhelinaikakaudelle vanhamallinen Nokia ei kyennyt tarjoamaan omaa selkeää ykköstuotettaan. iPhone oli simppeli ja helposti hahmotettava, suorastaan seksikäs tuote.
Tuhoutuiko Nokia?
Nokian tuhosta puhuminen on tietysti liioittelua. Nokia Networks on edelleen merkittävä tekijä verkkoteknologian puolella globaalissakin mittakaavassa. Ei pidä myöskään unohtaa, että lukuisat IT-alan yritykset ammentavat yhä edelleen siitä osaamisesta, jonka Nokia maahamme toi. HMD Global Oy:n uudet Nokia-brändin alla valmistettavat puhelimet on nekin otettu markkinoilla innolla vastaan.